Pikku-Joulutonttuilua

Aamuja kamut !

Täällä on ollut vähän vilpoisaa viimeaikoina. Minun herkät Romanialaiset tassuni eivät todellakaan tunnu olevan  suunniteltu tällaisia kelejä varten. Päähän sain pipon mutta tossut puuttuu. Käväisin partsilla, eikä enään tunnu niin kylmältä. Jospa taas pääsisi kunnon lenkille haistelemaan maailmaa.

Alan jo tottua tähän pipoon, vaikka edelleen oon olen sitä mieltä ettei tää ole alkuunkaan koirajuttu. Yritin suukottelemalla ja halimalla päästä eroon siitä, mutta tässä sitä seistään pipo päässä. Uskottelen itselleni että tällä on jokin suurempikin tarkoitus. Herkkä vaistoni sanoo että pian tapahtuu jotain kivaa. On kaikenlaista touhua, ihmisiä juoksee täällä, muori laittelee vettä ämpäreihin ja täällä tuoksuu maustekakut. Noita vesiämpäreitä partsilla en ymmärrä, ja nyt ne on jäätynyt ettei oikein voi juodakkaan enään.



alkunoloutta

On hurjan kivaa että on lunta. Ekaks kun sitä tuli ja kun oltiin lenkillä niin  sydänkäpyni Zippo tuli vastaan, ja voi et meillä oli kivaa kinoksissa pomppiessa. Välillä oli tosi nastaa kun hups olikin niin syvässä  että upposi kokonaan. Pompsista suunta ylöspäin ja seuraava kohde. Jessusta meillä oli hauskaa. Tuntui välillä ettei Zippo ihan pysynyt tämmöisen vauhti-mimmin perässä. On tuo Keiko-systeri aika sisupussi. Isoista kinoksista huolimatta se tahtoi toimia liiderinä, ja puski meille tien auki. Ei siitä näkynyt kun hännänpää. Yhdessä vaiheessa taisi vähän väsähtää, kun pääsi muorin syliin .

Kurkkasin ulos ja ei enään tunnukkaan kovin kylmältä. Jokohan kohta pääsis taas kunnon pitkälle lenkille.

Iloista Joulun odotusta Cocu-popsi