Mä lähden stadiin

Kanafileet, Dea ja minä Ravintolassa, juoma ei ole meidän.

Alo ystävät !

 Taisi tulla minulle kirjoitusripuli. Eikun eilen oli niin erilainen ja jännittävä päivä joten haluan jakaa sen kanssanne.

Aamulla juoksenneltiin metsässä ja syötiin mustikoita ja heinää.Me ollaan tällaisia luomueläimiä koko joukko. Käytiin myös
systerin kanssa vähän irroittelemassa Uutelan koirahaassa, mut se on niin vanha ettei se oikein aina jaksa mun juttuja . Tosi kiva että
mulla on uusi leikkikaveri jonka kanssa saan peuhata metsässä, ja purkaa energiaa.
Dea tulikin sitten myöhemmin, ja opetin sille vähän miten metsässä sprintataan. Meillä on aina tosi kivaa ja vauhdikasta menoa. Sen jälkeen alkoi meidän seikkailu.

Me käveltiin ja tultiin paikkaan jossa oli kamalasti kaksijalkaisia,  liukuvia rappusia, kummallisia pyöriviä ovia. Sitten raput alas, ja liikkuva punainen härveli tuli. Olen tossa vehkeessä ollut pari kertaa aiemminkin, mutta Dealle oli eka kerta ja se taisi vähän pelätäkkin kovassa kyydissä. Istuin ensin  muorin sylissä, kun siitä on kiva katsella ulos maisemia mutta kun tultiin tunneliin niin siirryin lattialle. Dea oli maminsa sylissä kun sitä taisi pelottaa. Kuten korvistanikin näkee olen aika tarkka kuuloinen ja lattialla oli kiva kuunnella ja tarkkailla ympäristöä. Voi kun vain osaisi tehdä sen niin ettei vahti mode aina menis päälle. No ehkäpä harjoittelu tekee joskus mestarin.

Tultiin ulos härvelistä ja edessä oli aivan kamalan korkeat liukuportaa. Voi ei, noita inhoan. Huh, sivussa oli onneksi sellainen lasikoppi jolla päästiin ylös, mutta oli sekin kyllä aika pelottava. Pelottavia noi kaksijalkaisten härvelit, minun mielestäni.  Stressi jatkui!  Kun tultiin ulos tunnelista, oli kamala meteli. Kamalasti autoja, polkupyöriä, ihmisiä. Olin tosi hämmentynyt kun en osannut ollenkaan määritellä oliko noissa jotain vaarallista ja olisiko pitänyt varoitella niitä vai ei. Muori seisahtui hetkeksi kun huomasi että olen stressaantunut, ja vähän rauhoituin siinä seisoessa.



Käveltiin hetki, ja saavuttiin vähän rauhallisemmalle kadulle jonka laidassa oli pöytiä. Mentiin ensin ulos istumaan, mutta koska siinä oli aika hermostuttava meteli, siiryttiin sisälle. Mikä paikka? Wau! Kaksijalkaisia istuskeli pöydissä herkkulautaset edessä. Ei paha. Tippuiskohan jostain  mulle. Me mentiin nurkkapöytään. Yksi kaksijalkainen lähestyi meitä, ja ihan varmuuden vuoksi vähän pelottelin, mut ei se minusta välittänyt, ja muori sulki suuni. Ihan turhan murisin sille  kun pian se toi minulle ja Dealle tosi mehevät kanafileet. Jos oisin itse saanut valita olisi hotkaissut sen yhtenä suupalana. Niin herkulliselta se näytti. Mut kun toi muori jankuttaa, "itsehillintää"  paloitteli se sen ja kiusasi minua sillä "jätä" komennolla. Voi jos tietäisitte miten vaikeaa on olla kun filettä keikutetaan nenän edessä eikä sitä saa ottaa. Ihan turhaa kiusaamista, mielestäni. Ihmisten tyhmiä tapoja tuo ruoan paloittelu.

Ihmisten syömistä en enään sen kummemmin rupea tässä analysoimaan, kun että lautasella näytti olevan tosi herkkuja.

Paluumatka sitten mentiinkin taas eri kyydillä. Koko jengi istui auton takapenkillä koko kotimatkan ajan, ja se kävikin aika nopeasti. Käveltiin vielä kanavan ympäri ja kun pääsin kotiin niin suihkuun ja sen jälkeen simahdin totaalisesti, enkä muista muuta kun ihanan paistetun maksan hajun. En tiedä oliko se unta?

Love, Cocu-Popsi

Cocuta´s summer chores

Alo my friends here and everywhere, and specially my saviors in Romania!

I am now 2 years old, and soon I´ve been in my new home country for 2 years. I like it here. We are so lucky to get new homes and families here. Thank you ;-)

I aplogize for the silence. Our spring was very busy, and Mommy´s been away for long days.
However now things are good, and she stays a lot with us again.

Besides that, we have had wonderful times. I have met many new friends, also some from Romainia. I´ve also learned a lot and the learning process is going on.



During the spring I went to the school, to learn behaving. It was very exciting, thought a' bit scary at first, as there were also some bigger fellows too. I learned that they were not dangerous, but can I trust to everyone passing by in the street, is still a question to me. I should give that Mommy to deside, but often my feelings are taking over me. We have also been trainig climing some racks. running through caves and that kind of stuff, that I find really fun. I wish that we could go there more often. Mommy is not very good in Agility but my nanny Saara is just superb, and we have some speed in our trainings. She is  on a holiday now, so I must concentrate to do other things now.



We are walking hours in the nature, Enjoying the sunshine, sea, wind
 and freedom. There are so many exiting new things and creatures around. Everyday I discover something new. In the picture beside I am looking for a baby seagull. Near where I live is an islet,
where the seagull family is having there home. It is fun to look how the babies have grown up. Now their size is big, but voice is small. They are kind of funny creatures.  There are also many gooses around and  their poop, which is tasty bytheway.  Few days ago we spotted a fox, which looked just like Keiko, my sis.



me and Dea

 I´ve met two new friends from Romania. They are Hobos like me (almost). Hera came to meet us a long way but we were not in the same level, and this time did not have enough time to get aquinted propely.  I hope that next time I can be mo relaxed in her company.  Dea came to our life and with her I cope just fine. We are having such a fun running free in the woods, chasing eachother. She is still a baby and cannot yet keep up with my speed. I trust she will one day. Me and Keiko have introduced her to the sea and a pleasure to slosh around in the cool sea in a hot day.
In this summer I have been swimming a lot.


I have had some duties too. Couple of times we´ve been watch dogs in Yacht club. Sis is good fo that as she barks a lot, sometimes too much,

Here we are on duty

I whish that you enjoy my news, and hope many sunny summerdays for all of you .

Yours Cocuta
PS. Keiko sends her Love to all of you.