tiistai 30. lokakuuta 2012

pähkinöitä ,banaania ja makkaraa

Alo

Kohta taas pistetään kaikki valovempaimet ja heijastimet päälle kun mennään ulos. Kurja kävellä tuolla pimeässä, kun on varottava ja ärähdettävä kaikille, vaikka ihan vaan noin varmuuden vuoksi,
selustansa turvaten.

Tässä aamuna eräänä, muori lähti ja jätti meille purtavaa. Minulla oli hirveä nälkä,  kun ei aamupalaakaan antanut ennen lähtöään. Unohtikohan se, aattelin.  No eipä hätä haistoin että pöydällä oli jotain. Mulla on sellainen salainen metodi käydä silloitällöin tutkimassa pydän päällinen. Ihan varmuuden vuoksi. Muori laittaa aina lähtiessään tuolit pöydän alle, koska se tietää että olen aika ketterä pomppija. Se ei kuitenkaan tainnut tietää että osaan kiivetä pöydälle, ihan kun kissa huomaamatta. Hivutin itseni tuolin ja pöydän väliin, josta ryömien kun kissa sujahdin pöydälle, ja namm. siellä oli kupillinen pähkinöitä ja kuivattua banaania. nammm... Siinä oli sitten jotain karvastakin jotka jätin kuppiin. Avain kääntyi ovessa... äkkiä alas.  Kiva , kiva , en minä mitään olen vaan..............Ihan viattomana olin. Ei se ois muuten mitään huomannut jollei pähkinät ja banaanit ois hävinneet. Pitää seuraavan kerran jättää hämäykseksi muutama pohjalle. Noita pähkinöitä en suosittele koirille, en ainakaa parapähkinöitä näin pikkuisille. Ovat vähän huonostisulavaa tavaraa.

Me ei olla pitkään aikaan kävelty kanavalla, vaan rantabulevardilla, kun siellä on ollut niitä lihapaloja. Tänä-aamuna löysin aika makosan makkarapalan tien varrelta, mut oon sen verran fiksu etten sitä syönyt vaan annoi sen kiltisti muorille. Tiedä mitä vatsaväänteitä siitä ois saanut, ja oli parempi poimia se pois jottei joudu jonkun ahmatin suihin. Vähän muori taisi perlästyä.

Toi systeri on ihan kummaliseksi muuttunut. se antaa minun jopa nukkua pää sen masulla nykyisin. Oi että on ihanaa  pitää pääkkyä sen lämpimällä masulla.  Aiemmin se on vaan örissyt ja aina kun olen yrittänyt nukkua vieressä,  ja kun olen yrittänyt kaveerata niin näytteli vaan hampaita. Mulla on ollut niin rankka lapsuus että tarviin läheisyyttä. Vaikka se on olevinaan tollanen  kovanaama on se pohjimmiltaan tosi pehmo ja rakastaa rapsutusta, ja oikeesti tykkää kun nuolen sen korvia. Se on sen luonto aina irvistellä kaikille.

Heijastimet niskaan ja menoks
Heissulivei Coculta

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

hei, sulla oli nälkä, niin silloin syödään, ymmärrän sua, muutta öuulen että ei enään noita herkkuja löydy pöydältä, oot niin ketterä:) Terkkuja molemmille Iikkarin jengiltä