Eka koulupäivä

 Aurinkoista aamua,

Kevät polttelee rinnassa, ja aurinko lämmittää ja tuo naurua ja iloa  ja kaikki herää taas  Kuvassa ollaan systerin, Keikon, kanssa aurinkoa palvomassa. Muori on tehnyt meille parvekkeelle oman pedin jossa on kiva köllötellä.

Iltana eräänä muorin tullessa kotiin, se otti paljon namuja taskuun ja vei minut siihen hirveään vihreään tärisevään vehkseeseen. Keiko tuntuu pitävän siitä, mutta jostain syystä kammoan sitä tärisevää kyytiä. Tuntuu paljon turvallisemmalta kun omat jalat vievät paikasta toiseen. Ajoimme tuttuun paikkaan, ja ensin luulin että olisimme menneet kyläilemään paikkaan jossa sai paljon haleja, mutta sitten lähdettiinkin kävelemään ihan toiseen suuntaan.

Eipä hassumpaa. Mentiin leikkipaikalle jossa tapasin kavereita, mutta siten siellä oli yksi suuri korsto. Se oli ihan ok niinkaun kun yksi pikkuinen Jackrussel poika tuli, ja sismässäni kuulin äänen että minun on suojeltava sitä isolta korstolta. Ja siitähän sitten rähinä syntyi. Minä hyvyyttäni suojelin sitä pikkujesseä ja se alkoi minulle ärhentelemään. Hyppäsin muorin syliin, minkä se on ymmärtänyt jo merkiksi että haluan haihtua muihin maisemiin. Mentiinkin sitten aidan toiselle puolelle, josta löytyi vähän lauhkeampia pikkukavereita. Irroiteltiin yhden mäyristytön kanssa, ja russeli katsoi kateellisena aidan takana. Eipä silloin arvannut minkä juoksukaverin menetti, kun alkoi riidellä.

Lähdettiin ja olin aika poikki. Mentiin sellaisella lumiselle tasanteelle, johon alkoi kertyä muitakin.Siellä oli yksi aika pelottava mustapukuinen täti joka jutteli muorin kanssa jotain. Olin käynyt siellä pari kertaa aiemminkin, ja muistin et siellä sai runsaasti namuja. Sinne tuli minun lisäkseni ainakin pari puudelia ja joitain muita.  Fiiliksen pilasivat pari isoa korstoa, joita sitten  sai koko aika vahtia, jotta pysyvät pois. En tajua miksi noi isot korstot saavat minut aina hermostumaan?

Koulu alkoi

 

. Ekaks namuja tuli ihan vaan kun katsoin muoriin. Oli kyllä aika vaikea kesikittyä kun samalla piti pitää silmällä niitä korstoja. Sitten  tuli viereen seisoskelemaan se iso musta täti, mut jotenkin vaikka sillä oli kovin mustat vaatteet, ei se minua pelottanut. Namuja vaan tuli aina kun muoria vilkaisin. Sitten vähän käveltiin ympäri kenttää. Siellä oli aika muikeita tuoksuja, ja monta namia meni ohi suun, kun en malttanut olla nuuskimatta. Väsyimpä tuohon touhuun niin että nukuin koko yön tosi hyvin.

Eilen oli aika haasteellinen päivä. Meillä oli tosi paljon ihmisiä, isoja mustia sellaisia. Aluksi pelotti, ja pari yritti minua lähestyä mutta osoitin että en halua kommunikoida. Lopulta kun sain rauhassa haistella ja tutustua huomasin että oli ihan kivaa ja mukavaa porukkaa. Pari kertaa muori pisti minut toiseen huoneeseen rauhoittumaan kun pelko otti vallan.  Ehkä seuraavalla kerralla kun joudun vastaavaan tilanteeseen osaan jo olla jännittämättä.

Toivotan teille kaikille Aurinkoisia kevätpäiviä
Cocu-popsi